# 🏛️ Suomen Arjen Infrastruktuuri, Sähkönsiirto ja Energiamurros 2020–2026 ## Avoimen datan pitkittäistutkimus, tilastollinen kulutusklusterointi ja kotitalouksien pakollisten inframenojen kehitys **Pysyvä DOI (Zenodo / DataCite):** [10.5281/zenodo.22858118](https://doi.org/10.5281/zenodo.22858118) **Tekijä:** Tommi Pelkonen / Pelkosen Paja Tmi (ORCID: [0009-0004-9426-8809](https://orcid.org/0009-0004-9426-8809)) **Julkaisuajankohta:** 20. syyskuuta 2026 **Verkkojulkaisu ja toistettava rajapinta:** [https://sahkorepolainen.fi/tutkimus](https://sahkorepolainen.fi/tutkimus) **Lisenssi:** Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0) --- ## 📑 Tiivistelmä (Abstract) ### Suomeksi: Julkisessa keskustelussa sähkön hintaa mitataan lähes yksinomaan pörssisähkön sentteinä. Kun pörssisähkön spot-keskihinta normalisoitui kriisitalven 2022 poikkeuksellisista huipuista (~30 snt/kWh) nykyiselle maltilliselle noin 4,75 sentin tasolle kilowattitunnilta, moni oletti sähkölaskujen kutistuvan murto-osaan. Todellisuudessa sähkölämmitteisen pientalon vuotuinen sähkölasku on edelleen yli 3 000 euroa ja perheen kokonaisenergiakulut liikkumisineen yli 7 100 euroa vuodessa. Tämä pitkittäistutkimus ja avoimen datan aineistopaketti kokoaa yhteen kuuden viranomaisrekisterin (Energiavirasto, Tilastokeskus, Fingrid, Nord Pool, Traficom, VVY) sekä Valtioneuvoston Kansalaispulssin mikrodatan (55 kierrosta, N = 108 420) vuosilta 2020–2026. Tutkimus osoittaa neljä keskeistä rakenteellista havaintoa: 1. **Perusmaksuloukku ja siirron dominanssi:** Sähköenergian halpenemisesta huolimatta sähkönsiirron kiinteät kuukausimaksut ja siirtotaksat muodostavat nyt 60–70 % suorasähkölämmitteisen omakotitalon koko sähkölaskusta. Kulutussäästöllä ei voi enää merkittävästi leikata laskun perusosaa. 2. **Kansalaisten arjen sopeutustoimet:** Vuoden 2022 energiakriisi muutti pysyvästi suomalaisten kulutuskäyttäytymistä. Sisälämpötilojen lasku (18–24 % vastaajista) ja suihkuaikojen karsinta vakiintuivat osaksi arkea. 3. **Ekologisen harhan epistemologinen purkaminen:** Kovat viranomaisrekisterit ja asennekyselyt pidetään erillään. Kyselyaineiston imputointi keinotekoisesti kuntatasolle synnyttää harhaanjohtavia virheitä; luotettava alueellinen tarkastelu nojaa 18 maakuntaan. 4. **Alueellinen eriytyminen:** Haja-asutusalueiden pitkät etäisyydet, maakaapelointi-investointien aiheuttamat siirtohinnat ja suora sähkölämmitys tekevät Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnista (Kainuu, Etelä-Karjala, Pohjois-Karjala, Lappi) moninkertaisesti haavoittuvampia kuin tiiviit kaupunkikeskukset. ### In English (Plain British English): Public discussion in Finland reduces electricity costs almost entirely to wholesale spot market cents. When average spot power normalised from the extreme 2022 crisis peak (~30 c/kWh) down to today's moderate ~4.75 c/kWh, many assumed household energy worries were resolved. In reality, an electrically heated detached home still faces over 3 000 € in annual electricity bills and over 7 100 € in total household energy and transport expenses. This open science research package combines six official administrative registers (Energy Authority, Statistics Finland, Fingrid, Nord Pool, Traficom, Finnish Water Utilities) with microdata from the Prime Minister's Office Citizen Pulse survey (55 rounds, N = 108 420) from 2020 to 2026. Findings demonstrate that fixed transmission tariffs now constitute 60–70% of an electrically heated home's final bill, creating a structural trap where conservation cannot lower baseline costs. The data is fully documented and reproducible under CC BY 4.0. --- ## 1. Johdanto ja Tutkimuskonteksti Vuosina 2020–2026 suomalainen arjen infrastruktuuri ja kotitalouksien kulutusrakenteet kokivat syvällisen murroksen: - **2020 (Pysähdys ja nollahinnat):** Koronapandemia romahdutti teollisen sähkön ja polttonesteiden kysynnän. Öljyfutuuri käväisi negatiivisena (-37 $/barrel), ja pörssisähkön vuosikeskiarvo oli ennätyksellisen matala (2,80 snt/kWh). - **2021 (Energiasodan esinäytös):** Kaasun toimituksia Eurooppaan alettiin rajoittaa. Sähkön tukkuhinnat kolminkertaistuivat syksyllä 2021 (ka. 7,23 snt/kWh). - **2022 (Täysimittainen energiashokki):** Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan johti sähkön ja maakaasun tuonnin katkeamiseen. Spot-keskihinta nousi 15,40 senttiin, ja pörssisähkön huipputunnit ylittivät 100 snt/kWh. Bensiinin litrahinta ylitti 2,50 euroa. - **2023–2024 (Tuotantorakenteen murros):** Olkiluoto 3 aloitti säännöllisen sähköntuotannon (huhtikuu 2023), ja tuulivoimakapasiteetti kasvoi yli 7 000 megawattiin. Negatiivisten spot-tuntien määrä moninkertaistui, mutta samalla äärimmäinen volatiliteetti vakiintui (tammikuun 2024 pakkashuippu 235 snt/kWh). - **2025–2026 (Monopolien perusmaksuloukku):** Spot-hinnan keskiarvon asettuessa 4,5–4,8 senttiin jakeluverkkoyhtiöiden säävarmuusinvestointien kustannukset nostivat siirron kiinteät perusmaksut ennätystasolle. --- ## 2. Neljä Standardoitua Kulutusklusteria Subjektiivisten, kuvitteellisten narratiivipersoonien sijaan tutkimuksessa käytetään Energiaviraston virallisia tyyppikäyttäjästandardeja ja Motivan uudistuotantonormeja: ### Klusteri A: Pientalo, suora sähkölämmitys (Haja-asutus / Maaseutuverkko) - **Standardi:** Energiavirasto L1 (Omakotitalo, suora sähkölämmitys) - **Kulutus:** 18 000 kWh/v - **Sulake & Verkko:** 3x25A, Caruna Oy maaseutualue - **Liikkuminen:** 30 000 km/v (2 bensiiniautoa, 7,5 l/100km) - **Kustannuskehitys:** 5 500 € (2020) -> 9 707 € (2022) -> 7 101 € (2026) - **Siirron osuus sähkölaskusta (2026):** 69,2 % ### Klusteri B: Pientalo, lämpöpumppu (Taajamaverkko) - **Standardi:** Energiavirasto L2 (Omakotitalo, osittain varaava / ILP) - **Kulutus:** 12 000 kWh/v - **Sulake & Verkko:** 3x25A, Elenia Oy taajamaverkko - **Liikkuminen:** 20 000 km/v (1 täyssähköauto kotilatauksella, 20 kWh/100km) - **Kustannuskehitys:** 3 850 € (2020) -> 6 120 € (2022) -> 4 230 € (2026) ### Klusteri C: Pientalo, maalämpö + aurinkosähkö (Kaupunkiverkko) - **Standardi:** Motiva / Class A uustuotantonormi - **Kulutus:** 7 500 kWh/v (netto-osto verkosta) - **Sulake & Verkko:** 3x25A, Caruna Espoo Oy kaupunkialue - **Liikkuminen:** 25 000 km/v (1 täyssähköauto älylatauksella) - **Kustannuskehitys:** 2 400 € (2020) -> 3 650 € (2022) -> 2 780 € (2026) ### Klusteri D: Kerrostalohuoneisto, kaukolämpö (Tiivis kaupunkikeskus) - **Standardi:** Energiavirasto K1 (Kerrostalo, ei sähkölämmitystä) - **Kulutus:** 2 000 kWh/v (pelkkä taloussähkö) - **Sulake & Verkko:** 1x25A, Helen Sähköverkko Oy - **Liikkuminen:** 0 km / Joukkoliikenne - **Kustannuskehitys:** 390 € (2020) -> 740 € (2022) -> 480 € (2026) --- ## 3. Epistemologinen Erottelu: Rekisterit vs. Kyselydata Yhteiskuntatieteellisessä aineistojen yhdistämisessä noudatetaan tiukkaa epistemologista periaatetta ekologisen harhan (Ecological Fallacy / Robinson 1950) estämiseksi: ``` ┌───────────────────────────────────────┬───────────────────────────────────────┐ │ KOVAT REKISTERIFAKTAT │ SUBJEKTIIVINEN KYSELYDATA │ │ (Kuntataso: 309 kuntaa) │ (Maakuntataso: 18 maakuntaa) │ ├───────────────────────────────────────┼───────────────────────────────────────┤ │ • Jakeluverkkotaksat (Energiavirasto) │ • Valtioneuvoston Kansalaispulssi │ │ • Vesi- ja jätevesimaksut (VVY) │ • Toimeentulohuoli (1–5) │ │ • Kunnallisverot (Verohallinto) │ • Energiahintahuoli q46 (1–10) │ │ • Lämmitystapajakaumat (StatFin) │ • Suihkuaikojen lyhentäminen q48_1 │ │ • Rakennuskannan neliöhinnat │ • Sisälämpötilan lasku q48_2 │ ├───────────────────────────────────────┼───────────────────────────────────────┤ │ Havaintovirhe: SE ≈ 0 (Kokonaiskanta) │ Havaintovirhe: SE = ±0.8 % ... ±3.5 % │ │ Viranomaisrekisteri │ Otoskoko: N = 287 ... 7 792 / alue │ └───────────────────────────────────────┴───────────────────────────────────────┘ ``` Kansalaispulssin tutkimusaineistoja (FSD3682–FSD4090) ei koskaan imputoida keinotekoisesti kuntatasolle, sillä pienissä kunnissa vastaajamäärä putoaisi alle 10 henkeen ja virhemarginaali räjähtäisi yli ±25 prosenttiyksikköön. --- ## 4. Keskeiset Tulokset ja Johtopäätökset 1. **Sähköenergian hinta ei enää ratkaise:** Kuluttajan sähkölaskun loppusummasta energia muodostaa suorasähkölämmittäjällä vain 30,8 %, kun taas siirtomaksut, sähkövero ja kiinteät perusmaksut lohkaisevat 69,2 %. 2. **Kansalaisten toimeentulohuoli vakiintui:** Kansalaispulssin energiahintahuoli nousi vuoden 2020 tasolta 2,8 huippuunsa 5,3 (2023) ja jäi pysyvästi koholle (4,6 vuonna 2026). 3. **Pohjoismainen vertailu:** Norjan automaattinen *Strømstøtte*-malli (90 % valtion tuki tietyn kynnyksen yli) suojeli kansalaisia huomattavasti tehokkaammin kuin Suomen jälkikäteiset ja monimutkaiset verovähennys- ja hyvitysmallit. --- *Tekijä: Tommi Pelkonen / Pelkosen Paja Tmi. Lisenssi: Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0).* *Pysyvä DOI: [10.5281/zenodo.22858118](https://doi.org/10.5281/zenodo.22858118).*